keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Pölyjen pyyhintää blogista: Animecon 2016

Jokainen kirjoitukseni tuntuu alkavan toteamuksella siitä, kuinka viime kerrasta onkin jo aikaa. Tämä kerta ei ole mikään poikkeus sääntöön, kun edellisestä kirjoittelusta on vierähtänyt jo nelisen kuukautta! Muiden blogien lueskelu sai kuitenkin kirjoitusinnon taas heräämään, niin syvennyn nyt ajankohtaiseen aiheeseen, viime viikonlopun Animeconiin. Pahoittelen jo etukäteen postauksen selfiepainotteisuutta, tällä hetkellä en omista tapahtumasta juuri muunlaista kuvamateriaalia!

En tykkää mennä henkilökohtaisuuksiin julkisissa kirjoituksissa, mutta erinäisten syiden takia akkuni roikkuivat jossain 5% tienoilla pari Aconia edeltävää viikkoa, ja ainut asia mitä halusin conilta, oli mukava ja rentouttava viikonloppu kavereiden seurassa. En alunperinkään ollut tehnyt kyseistä conia varten suuria suunnitelmia, vaan ideana oli kierrättää lauantaina Hotarumarua kunniavieras Reikan (ja tietysti puvun itsensä) kunniaksi ja sunnuntaina Kurapikaa. En kuitenkaan ollut Hotarumaruun lainkaan tyytyväinen ja halusin fiksailla kostyymiä sieltä täältä ennen kuin suostuisin vetämään sen uudestaan niskaan: tämä väsymykseen ja conia edeltävän viikon sateiseen säähän yhdistettynä koitui pukusuunnitelman kohtaloksi, ja miekkapoju jäi kotiin henkariin roikkumaan. Aloitin nimittäin tekemään uusiksi miekan ja puvun spraymaalausta vaativia osia, ja sen lisäksi että sää oli hommaan tosi kehno, tuntui että mitä enemmin koitin osia korjata, sitä rumempia niistä tuli. Myönsin siis tappioni ja pistin pillit pussiin. Hotarumaru saakoon kunniansa joku toinen coni.

Lauantaina näissä merkeissä, en
olekkaan kirjoittanut tästä puvusta
Tuuni oli päivää paria aiemmin sopivasti kysellyt, olisinko conin lauantai-iltana vaihtanut työkude-Yasusadaan hänen Kiyomitsuaan mätsäämään, ja viestitin takaisin, että voin samantien pistää puvun vaikka koko päiväksi. Hakamassa ja yukatassa ei ainakaan tule epämukava fiilis! Lauantai sujui siis rennon paricossailun merkeissä muita miekkoja bongaillen.

Sunnuntain suunnitelmissa oli tosiaankin Kurapika! Puku on todennäköisesti suosikkini väsäämistäni, ja varmaan ainoa, jonka päälle pukiessani en jää miettimään mitä olisin halunnut siinä tehdä toisin. Siksi olinkin innoissani mahdollisuudesta ryhmäcossata HxH:n päähenkilökvartettia Anskin ja Hannan kanssa. Kvartetistamme puuttui kuitenkin Leorio, mutta pienen Twitter-huutelun tuloksena Eva lupautui pitämään Leorio-cossiaan myös sunnuntaina! (Kiitos vielä ihan älyttömästi, kruunasit loistavan photaripäivän läsnäolollasi!) Vietimme tällä kokoonpanolla pari keskipäivän tuntia Eevin photoshootattavana Paviljongin takana armottomassa auringonpaisteessa, ja juuri näistä parista tunnista kehkeytyivät itselleni koko viikonlopun parhaat! Kuvaussessiosta ei hauskoja tilanteita puuttunut, ja sen lisäksi itse kuvistakin tuli mainioita enkä millään malttaisi niitä odotella!

Perhe viettämässä laatuaikaa
Perhe viettämässä laadukkaampaa aikaa


Jyväskylän Paviljongista conipaikkana minulla on vain hyvää sanottavaa, ja hartaasti toivon conin palaavan sinne myös ensi vuonna! Ainoa paikka, missä rakennuksessa oli varsinaista tungosta taisi olla taidekuja (missä kyllä tungeksitaan joka conissa ja ilmiö kaipaisi kipeästi jonkinlaista ratkaisua). Aluksi Paviljongin ympäristö vaikutti karmealta betoniviidakolta jopa sellaisessa kasvaneelle, mutta alkutarkastelun jälkeen tarjosi monipuolisesti kaikenlaista taustaa. Jyväskylän keskusta palveluineen oli myös helposti saavutettavissa, mitä nyt ylikulkusillan ramppaaminen kevyesti conista kärsineitä jalkoja rasitti. Yleisarvosana tälle conitusympäristölle on ehdottomasti kiitettävä!

Pakollinen 'kattokaa sain
 nimmarin' -kuva, mut kuin
söpö valtaisa A?
Ohjelmankäyntipuoli conissa jäi vähän heppoiseksi osaksi conin pääepidemiaksi käyneen ohjelmien myöhästelyn sekä kiinnostavien ohjelmien päällekkäisyyden takia. Toinen iso tekijä on rehellisesti se, että minua on hankala motivoida liikuttamaan ahteriani edes niille itseä kiinnostaville luennoille... Enpä siis häpeäkseni koko conin aikana käynyt kuin tsekkaamassa kisat ja Reikan Q & A:n, ja FMA-luennon missasin nimmaritilaisuuden myöhästymisen takia. ( :'^(  ) Reika oli kyllä tosi herttainen ja symppis, ja toivon että olisin osannut ja pystynyt vaihtamaan hänen kanssaan pari sanaa! Olen seuraillut häntä pari vuotta ja cossaajan hurja puvuntekotahti laadusta tinkimättä on ehdottomasti ihailuni arvoista.

Näin kirjoituksen loppumetreillä muistutus itselle: varaa nyt hyvä ihminen blogikirjoituksiin muutakin kuvamateriaalia kun niitä coniselfieitä. Ei ole erityisen mukavaa vaan kirjoittaa ylipitkää glorified kuvatekstiä kuviin, jotka olen jo crosspostannut pariinkin sosiaaliseen mediaan! Tulevaisuudentavoitteeni olkoonkin kameran useammin esiin ottaminen muualla kun oman naaman edessä.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Frostiposti 2k16

Desucon Frostbitesta on pian vierähtänyt jo ruhtinaallinen kuukausi, joten pudistelinpa tomut tästä kirjoitusluonnoksesta ja kirjoitin sen pikaisesti puhtaaksi. Johan oli aikakin!

Oikea conikokemus alkaa tietysti jo ennen itse conialueelle astumista perjantai-iltana. Lahden asukkina perinteisesti majoitin taas conin aikana ruhtinaallisesti porukkaa ja lupailin ihmisille mukavan lyhyttä matkaa conipaikalle jalkaisin: lyhin reitti kämpältäni Sibeliustalolle oli vaivainen
Ainoa kuvamateriaali perjantailta on tämä rupinen
 selfie, joka todistaa että pistin Kurapikan päälle.
vajaat kaksi kilometriä - metsän halki. Lumisella (ja vuorokaudenajasta riippuen myös pimeällä) metsäpolulla kapsäkkien roudaaminen oli varmasti aikamoinen kokemus, ja jos asunnollani majoittuneet tätä tekstiä lukevat, olen vieläkin pahoillani kärsimyksestä! En toivoisi moista matkaa conipäivän jälkeen kellekkään.

Moni sanoo perjantaita turhaksi conipäiväksi, mutta pidän tavallaan sen tarjoamasta pehmeästä laskeutumismahdollisuudesta conihälyyn. Perjantaina ei tarvitse stressailla tekemisestä, ja illan tunnit kuluvatkin yleensä mukavasti kavereiden kanssa kuulumisia vaihdellessa, ja Frostin perjantai ei ollut poikkeus sääntöön. Pidin perjantai-illan cossina uusiksi Kurapikaa, jonka totesin hyväksi päätökseksi: puku/hahmo tarjosi muutaman oikein mukavan conversation startterin ja pääsin tutustumaan uusiin ihmisiin.

Sain lauantain puvun ihan oikeasti valmiiksi jo ajoissa ja olin Yasusadaan yllättävän tyytyväinen, vaikka joitain korjauksia onkin tehtävä ennen kun pidän pukua ensi kerralla. Esimerkiksi panssarin edessä roikkuva valkoinen tupsu vain otti ja katosi kävelymatkalla. Harmitti, koska se oli niin söpö. ( :( ) Olimme Riikan kanssa sopineet, että hän photoshoottaisi kostyymiäni lauantaiaamuna Sibeliustalon takana Vesijärven jäällä ennen kuin posottaisin sisälle kasailemaan sen päivän taidekujapöytääni Inarin kanssa, mutta kun sitten sain harpottua metsän läpi Siben taakse ja miittasin Riikan kanssa joskus kympin aikoihin, totesimme yksimielisesti että pari tosi nopeaa otosta saa riittää. Pakkanen oli nimittäin sen verran pureva, että kunnon shootin siirsimme suosiolle paremmalle ajankohdalle hamaan tulevaisuuteen. Saamamme kuvat olivat kuitenkin ihanasti kirpeän pakkasaamun värittämiä. Kiitos kuvista ja editoinnista Riikalle! 

     

Siirryin siis pystyttämään taidekujapöytää, ja valtaosa päivästä menikin kykkiessä sen takana. Myin omasta mielestäni ihan mukavasti ja tuntui että kauppa kävi lähes koko ajan. Kuten yleensä, kävi pöydässä monia ihmisiä, joiden kanssa syntyi mukavaa pientä keskustelua, joka on ehdottomasti lempiasioitani taidekujailussa. En kuitenkaan malttanut istua myyntitöissä koko päivää, ja lauantain parasta olikin tapaaminen miekkaveljien kanssa! Meillä ei ollut mitään varsinaista Tourabu-cossiryhmää, mutta osa porukasta oli tutustunut ennalta ja tuskaillut pukujen kanssa yhdessä. Metsästimme jengiimme myös lisää Metsähallissa vaeltaneita miekkapoikia, ja tunnelma oli mitä mainioin. Koko porukasta tehtiin myös photoshootti Siben takana hyisessä pakkasilmassa. Kiitos kuvista ja vaivannäöstä Niklas K. Photographylle!

Ichigo Hitofuri: Vivienne, Tsurumaru: YO, Iwatooshi: Nobu,
Shishiou: Soro ja Yamatonokami Yasusada: yours truly

En saanut napattua Kasenin tai Nakigitsunen yhteystietoja, mutta ilmoitelkaa jos tiedätte!


Kuva: Datenshiro
En kerinnyt päivitellä tänne sunnuntain suunnitelmanmuutoksistani, mutta jätin Aigiksen vielä roikkumaan kaappiin ja pistinkin sunnuntaina Nicon uusiksi. En yksinkertaisesti jaksanut stressata itseäni Aigiksen kanssa ja jätänkin koko höskän korjaamisen sitten Cosvisioniin. Nicon valinta sunnuntaicossiksi oli helppo: kämpällä ei minulla tällä hetkellä ollut muita pukuja ja tahdoin pitää Nicoa joka tapauksessa uusiksi. Lisäksi Paula ja Kaisla olivat sunnuntaina saman sarjan Eli ja Nozomi, joten näin siis tähtikuvioabit valloittivat Siben. 

Sunnuntai oli conipäivänä mukavan rento ja jätti päällimmäiseksi tunteeksi tyytyväisyyden. Perjantain lailla valtaosa päivästä meni vain uusien ja vanhojen tuttujen kanssa jutustellessa sekä taidekujaa raidatessa... Frostiposti jääköön näihin kuviin ja tunnelmiin! Koetan pukata piakkoin ulos myös pikkuisen kirjoituksen parin viikon takaisesta Yukiconista!

Kuva: Punapanda

lauantai 26. joulukuuta 2015

Joulupäivän Pikapaketti

Otsikko on valhe, sillä siihen mennessä, kun saan tämän tekstin julkaisukelpoiseksi ei joulupäivästä enää ole jäljellä häivettäkään. No, kuitenkin! Luottokuvaajani Riika lähetti minulle tuloksia syksyisestä Kurapika-shootista ja totta kai paloin halusta esitellä niitä mahdollisimman pian. Shootti tosiaan tapahtui lokakuussa, joten cossikuvien sivussa saadaan pientä throwbackkia Suomen syksyiseen luontoon. Kuvauksesta ja editoinnista vastaa tosiaan jo edellä mainittu Riika, jonka lisäksi erityiskiitokset avustajana pyörineelle Janskulle!



Kuvauspaikkana palvellut metsä löytyi lähes kirjaimellisesti takapihalta - olin aikaisemmin käynyt nuohoamassa roskakatoksen vierestä alkavan luontopolun ja todennut sen oikein kivaksi shoottipaikaksi. Kaikki tämä vain kilometrin päässä keskustasta! Koko session aikana ei tullut edes nähtyä ketään lukuunottamatta erästä varautunutta koiranulkoiluttajaa, joka piti mielenkiintoisen näköiseen seurueesemme hyvin etäisyyttä.



Ainut shoottia häirinnyt tekijä lieni reipas tuuli, jonka ansiosta peruukki sojotti minne sattui ja rakas "ruokalappuni" lensi päin pläsiä ainakin muutaman kerran. Ruokalapusta puheen ollen lempikohtiani puvusta lienevät edelleen käsin kiinni ommellut kuviot hameessa ja keepissä. Tykkään ennen cossin tekemistä tehdä tutkimustyötä siitä, miten muut ovat kyseisen puvun toteuttaneet, ja päällystikkien ulkonäkö puvussa ei lainkaan miellyttänyt. Ilman niitä säilyy puvun designin tyhmyyskin paremmin! Paranneltavaa on sen sijaan esimerkiksi peruukissa, mutta ennen Frostbiteä en taida keretä enää korvata tätä surullisen ohutta reuhkaa paremmalla.



Kuvia välpätessäni mieleen pulpahti, että tämä saattoi hyvinkin olla ensimmäinen cossiphotoshoottini, joka tapahtui conin/miitin ulkopuolella. Suunnitteilla on ollut monta, mutta ne ovat kaikki kaatuneet kuvauspaikan, ajan tai kuvaajan puutteeseen. Noh, toivottavasti tulevaisuudessa lisää tällaista! On huomattavasti mukavampaa kun aikataulua ja kuvauspaikkaa ei ole rajattu conin mukaan: coniolosuhteissakin toki voi saada hienoja kuvia, mutta mahdollisuudet ja fiilis ovat vapaammalla aikataululla ihan erilaiset.

Kirjoittelen ihan lähipäivinä taas lisää vähän muista aiheista! Viimeiseksi jätän kuitenkin lempiotokseni kuvasaaliista. Hyviä pyhiä ja tsemppiä Frostin cossien parissa puurtaville!

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Suunnitelmia uudelle vuodelle

Heippa hei pitkästä aikaa! Pahoittelen suuresti blogin lähes puolivuotista hiljaiseloa, koetan herätellä sen tässä talven conikauden lähestyessä! Tekosyyni kirjoittamattomuudelle on yksinkertaisesti hommien kasaantuminen. Muut jutut ovat pitäneet minut kiireisenä, ja silloin kun olisin kirjoittelulle löytänyt aikaa, tunsin julkaisun riman nousseen huimaavan korkealle. Ihan tyhmää, koska halusin pitää koko homman rentona!

Tässäpä on siis yritys palata nollatasolle! Skippaan tällä erää Animeconin ja Traconin kommentoinnit (pahoittelut siitä), koska en tunne, että useita kuukausia sitten tapahtuneesta voin enää kovin luotettavasti tarinoida. Konkreettisten tapahtumakokemuksien sijasta tarjoilen tällä kertaa vähän suunnitelmia ja haaveita ensi vuodelle! Jätän tästä kirjoituksesta pois vielä suunnitteilla olevat pari- ja ryhmäcossit.

Kronologisesti lähtekäämme liikkeelle uuden vuoden ensimmäisestä häppeningistä, eli Desuconin tammikuisesta sisartapahtuma Frostbitestä! Tälle viikonlopulle minulla onkin jo selvät sävelet, alla havainnollistavaa kuvamateriaalia:

Pe: Kurapika (Hunter x Hunter) / La: Yamatonokami Yasusada (Touken Ranbu) / Su: Aigis (Persona 3 FES)

Kostyymeistä kaksi kolmasosaa (Kurapika ja Aigis) ovat kierrätettyjä, ja keskimmäinen on uusi tuttavuus! Tämähän on suunnitelmapostaus, joten availen enemmän vain tätä (vielä) keskeneräistä pukua.

Yamatonokami Yasusada (Touken Ranbu)

Katsokaa nyt tätä hymyä

Aah, siis ne miekkapojat. Eräs Paula sai minut Traconin aikoihin koukutettua tähän jaappanilaiseen selainpeliin, ja Yasusada nousikin nopeasti suosikkeihini: puolelleen minut voittivat enkelikasvot kauneuspilkkuineen kaikkineen ja sekä ihastuttava ääni! Osansa lienee myös sillä, että poika on uskollisesti palvellut tiimissäni alusta lähtien. Harkitsin useammankin miekan cossaamista, ja olen vieläkin hieman yllättynyt että päädyin tekemään Yasun ensimmäiseksi: Puku ei ole lainkaan tyyppiseni! Ehkä kuitenkin hyvä näin, sillä nyt pääsen kokeilemaan useita juttuja, mukaanlukien hakamaa, kimonoa ja haoria ensi kertaa. Myös rintapanssari ja miekkaproppi tulevat tuomaan mielenkiintoisia haasteita.


Lag Seeing (Tegami Bachi)


Postin tuo, postin tuo...
Lukaisin Tegami Bachin muutama kuukausi sitten lähes yhdeltä istumalta ja ihastuin Hiroyuki Asadan piirrosjälkeen! Posteljoonien seikkailut myös tempasivat mukaansa sen verran, että pitihän sitä itselle luvata tehdä sarjasta cossi. Lempihahmoni on Zaji/Zazie, mutta valitsin cossattavaksi sen sijaan päähahmo Lagin, koska asioista riippuen minulla saattaa olla puvulle suurempiakin suunnitelmia... Niistä sitten lähempänä ajankohtaa! Puvun teossa odotan eniten postilaukun, proppikirjeiden ja hatun kuvioinnin tekoa! Lagilla on myös aseproppi, ja sen suunnittelu aiheuttaa tässä vaiheessa vielä jonkinmoisia paniikkitiloja. Otan kuitenkin haasteet vastaan!
Yllätyin, kun huomasin kuinka monta nuorta poikahahmoa cossisuunnitelmiini onkaan ujuttautunut! Alue on minulle vieras, ja jännityksensekaisella innostuksella odotan, miten tulenkaan suoriutumaan omistamillani Lanteilla Jotka Eivät Valehtele.



Biscuit Krueger (Hunter x Hunter)


Pihvini HxH:n kanssa on se, että sarja pursuilee ihania hahmoja, joille tahtoisi tehdä kunniaa cossaamalla, mutta kaikilla kyseisillä hahmoilla on luvattoman rumat vaatteet. Bisky ei ole mikään poikkeus, mutta on ainakin sieltä kestettävämmästä päästä. Tämä 57-vuotias salaisesti bara Gonin ja Killuan mentori pukeutuu yleensä ilmeisen lolita-inspiroituneeseen karmeaan kolttuun ja keeppiin, josta ei puutu edes rumaa korsettinyöritystä. Täydellistä, eikun cossilistalle siis! Peruukit ja niiden muokkaaminen kuuluvat ehdottomasti heikkouksiini, ja Biskyn vaikuttava taikatyttöponnari saattaakin vaatia jonkinlaista harjoittelua. Joskus yön pimeinä tunteina mietin, että olisi ihanaa saada joskus tehtyä esitys Biskyn, Gonin ja Killuan voimin, mutta tässä vaiheessa se on vain hentoinen haave.




Hotarumaru (Touken Ranbu)


Ympäri käydään ja yhteen tullaan, eli postaus päättyy siihen mistä se alkoikin: miekkapoikiin. Harvemmin tosiaan on tapauksia, kun haluan aidosti cossata samasta sarjasta useampaa hahmoa! Kakkosvalintani Tourabusta on pikkuinen tulikärpäspoika, jonka vertikaalinen rajoittuneisuus ei kuitenkaan estä poikasta heiluttelemasta itsensä mittaista oodachia. Tarinan mukaan tämän miekan korjasivat omistajan nukkuessa tulikärpäset! Hurmaava taustatarina ja plussana maailman herttaisin ääni saivat minut lämpenemään pojalle pikavauhtia, ja silmiä miellyttävä design on aina hyvästä. Lempparikohtiini puvussa kuuluvat esimerkiksi sukkagarterit, koppalakki, kultaiset yksityiskohdat ja upea viitta!





Tälläistä siis tällä kertaa! Toivottavasti pian olisi luvassa jotain työskentelyprosessia valottavaa! Jossain vaiheessa lienee luvassa myös shoottikuvia parista eri shootista!

torstai 18. kesäkuuta 2015

Pikaconi, aka Desucon 2015

Heti postauksen aluksi haluan kamalasti pahoitella siitä etten ole saanut Popcult-postia vieläkään puskettua pihalle ja ennakkokirjoitus Desuconista jäi täysin tekemättä (oikeastaan kirjoitan tätä tekstiä juuri kyseisen ennakkokirjoituksen luonnoksen päälle..). Olen ollut musertavan kiireinen koko loppukevään ja kaveritkin ovat kovasti minulle jonkunasteista burnouttia kuumotelleet. Selvisin kuitenkin kouluvuoden lopusta, asuntohässäköistä ynnä muusta ihan kunnialla. Tosiaan, minulla on Popcultista kyllä kirjoitettavaa ja ihanaa kuvamateriaalia, mutta en ole saanut käsiini tarpeeksi aikaa kuvien muokkaukseen ja toistaiseksi saatte niitä hieman odotella.

Cossisuunnitelmat
Nyt saatte kuitenkin jälkipyykin lähes parin viikon takaisesta Desuconista! Cossisuunnitelmanihan kerkisivät muuttua lähes kokonaan (vain Suzuya on vanhoista jäljellä) koska yhtälöön lisättiin pari muuttujaa - suurimpana se, että katsoa rykäisin maalis-huhtikuussa koko Hunter x Hunterin (2011 version). En ole pitkään aikaan nauttinut yhdestäkään sarjasta läheskään näin paljon, joten edellisestä johdannaisena siis 2/3 Desuconin kostyymeistäni olikin Kurapikoja. Oho, hups.


Fiilikset Desua edeltäneestä viikosta, korvaa ketjut kankailla
Perjantain kohdalla kävikin loppujen lopuksi sen verran nolosti että väsäilin Kurapikan keeppi-asiaa tuhannen auringon voimalla vielä muutama tunti ennen conia. Olin arvioinut työn ja ajan määrän ihan ristiin ja vaikka käytännössä olisin voinut hutaista koko sonnan loppuun ennen conia, jätin sen kuitenkin tekemättä: lopputulos olisi ollut kehno ja nopeasti kyhätty, mikä olisi ollut valtaisa harmi sen jälkeen, kuinka paljon työtä olen pukuun muuten uhrannut. Yorknew siirtyy siis suosiolla Animeconiin, josta toivon mukaan pystynkin tekemään myös ennakkokirjoituksen. Ilman cossia en silti coniin tohtinut mennä edes perjantaiksi, joten myönnyin kuljeskelemaan ympäri Sibeliustaloa pelkässä aluspuvussa. Siitäkin tosin puuttui paidan helma, koska kangas kerkisi loppua kesken, ja Kouvolan Eurokangas osaa aina pettää tosipaikan tullen. Noh, perjantai ei kuitenkaan ollut karmea, vaan ilta sujui ihan mukavasti ja sainkin jopa parit ihanat kehut (kiitos teille! Pelastitte päiväni)!

Tappelukuteet niskaan ja
hämähäkkejä pyydystämään
Ruokailua ja synttärisankari Shinji Ikari

Lauantaina ohjelmassa oli taidekujapöytä Tuunin kanssa ja Tokyo Ghoul:re -ryhmäcossi! Aamu oli hirmu hektinen ja sisälsi mm. henkseleiden viime hetken maalailua ja tavaroiden kiireessä unohtelua. Koko homma sujui silti suhteellisen kunnialla, ja vaikka olimmekin epäonnekkaasti saaneet pöydän ihan kujan päästä tavoittamattomasta pikku loukosta, tuntui ainakin minulla kauppa käyvän ihan mukavasti. Käytinkin valtaosan ajasta pöydän takana leikkaamalla lisää tarroja myytäväksi (muistiin itselle: leikkaa valmiiksi enemmän tarroja jatkossa). Kujailusta jäi jälleen hyvä maku ja oli ihanaa välillä jutskailla asiakkaiden kanssa! Yksi myynnin kohokohtia oli ehdottomasti pari herttaista japanilaista jotka syynäsivät printtejäni läpi hihkuen "OOO KAYOCHIN OOOOO RIN-CHAN KAWAII"... Kyseinen tapaus lämmitti sydäntäni kovasti ja takeltelin takaisin varoivaiset arikatou kosaimasut kun weeaboo kerran olen.

Tää on vakava blogi
Tokyo Ghoul:re -ryhmä oli aivan mahtava, ja kirjoitan siitä varmaan vähän lisää kun siitä alkaa ilmestyä kuvia! En muista milloin olisi photoshootissa viimeksi ollut yhtä hauskaa ja sain mahdollisuuden tutustua uusiin, mahtaviin ihmisiin! Ihastuin täysin siihen, kuinka hyvin hahmovalinnat olivat osuneet kohdilleen: ryhmän luonteet ja olemukset olivat ihan nappiin. Olitte ihania!

Sunnuntain cossi oli onneksi ihanan simppeli eikä aamulla tai edellisenä iltana tarvinnut fiksailla mitään (uskomatonta mutta totta). En elämässäni koskaan ole pitänyt pukua ja puku-Pika pääsikin ihkaensimmäiseksi kokeilukseni ja osoittautuikin conin mukavimmaksi puvuksi. Rehellisesti puku kyllä oli äidin vanhat housut plus joku käyttämätön bleiseri, johon rykäisin yhden napinreiän...

Olin ujuttanut itseni hieman aikaisemmin Hunter x Hunter Zodiac -ryhmään ja tästä koko ex tempore -cossi lähtikin. Ryhmä oli loistava, ja olen kiitollinen että sain roikuskella mukananne vähän epämääräisenä lisänä! Katsokaa jooko ryhmän photoshootista kuvia täältä ja täältä! Monika näpsäisi omasta puvustani ihanasti vielä pari kuvaa!


Hiiohoi halojatapäivää
Kuvaaja: Monika
Harmiksi juuri Dowsing Chain meni conin aikana rikki...
Kuvaaja: Monika


Viimeiseksi, muttei suinkaan vähimmäiseksi on vielä pakko mainita saavutuksistani majoittajana Desuconin aikana: mahdutin kaksiooni parhaimmillaan 9 henkeä. Tämä lienee kunniallinen loppurykäys tälle asunnolle, kun nyt kuunvaihteessa heitän sille heipat ja vaihdan osoitetta. Kiitos majoittujille, olitte mukavaa seuraa ja oli ilo olla avuksi!

Toivottavasti tämä kirjoitus oli suhteellisen luettavassa muodossa päätelaitteesta riippumatta, vänksläsin asetteluja ja muuta ihan himona.. Olen silti kokematon Bloggerin käytössä joten saatoin hyvinkin haukata vähän turhan suuren palan. Seuraavan kerran kirjoittelua pitäisi tosiaankin olla luvassa joko photoshootkuvien tai cossintekoraportin muodossa, toivon mukaan vähän aikaisemmin kuin tällä kertaa!

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Popcult-kuumotteluja

Lupasin taannoin seuraavan blogitekstin käsittelevän edessäpäin siintävää Popculttia. Tahdoin saada tämän julkaistuksi jo viikonloppuna, mutta kiire vei voiton. Sikäli onni onnettomuudessa, että nyt on minulla jotain näytettävääkin!


Pahoittelut perunalaadusta! En omista kunnon kameraa..

Kävin viime viikolla teettämässä printtini ja tarrani Popcultin taidekujalle, ja tänään sain ne fyysisinä kätösiini! Olen tosi tyytyväinen laatuun ja printtien paperivalintaani, ainoa miinuspuoli ovat hieman vääristyneet värit. CMYK-muoto ei ollut ystäväni, mutta tulihan tästä opittua jotain ensi kerralle. Eikun tarroja leikkaamaan siis! Löydyn tosiaan siis tänä lauantaina Popcultin taidekujalta pöydästä numero 33, ja pöydässäni vierailu on enemmän kuin toivottua.

Popcultin taidekuja on kyllä ollut ihan omiaan aiheuttamaan harmaita hiuksia: informaation kulku on ollut hidasta ja silloin kun se on kulkenut, on viesteihin usein livahtanut virheitä. Ymmärrän kuitenkin, että pelissä on ollut tekijöitä, joihin taidekujavastaavat eivät itse ole pystyneet vaikuttamaan. Joka tapauksessa viikko ennen tapahtumaa on todella myöhäinen aika saada kujan varsinainen infoviesti. Toivottavasti asiat kuitenkin sujuvat tästä eteenpäin!

Taidekujailuni ei kuitenkaan ollut tämän blogin pääaihe, joten lienee asianmukaista esitellä Popcultin pukusuunnitelmat.

Kuva puhukoon puolestaan.

Tapahtuman länsimaapainotteisuutta kunnioittakseni molemmat hahmot ovatkin länsimaisista lähdeteoksista! Molemmat kostyymit ovat myös kierrätyskamaa, joka on keventänyt työmäärääni merkittävästi. Kumpaisessakin puvussa on kuitenkin yhtä sun toista fiksailtavaa, joka vielä kirjoitushetkellä on pahasti kesken. Tämän takia ette nyt saakkaan mitään valokuvamateriaalia.. Palaan nyt kuitenkin ompelutöiden pariin toistaiseksi!

Nähdään tulevana viikonloppuna Popcultissa!


lauantai 7. maaliskuuta 2015

Ensiaskelia

Ajatus omasta blogista alkoi liikuskella mielessä sen jälkeen, kun Yukiconin jälkihuuruissa olin ahnaasti kahlannut läpi muiden blogeja. Toisten fiilikset tuskailuineen ja ilonpilkahduksineen olivat samaistuttavaa ja (jollain kierolla tavalla) miellyttävää lukemista. Näin blogin kirjoittamisessa myös potentiaalista kirjoitusharjoitusta, kun nautin kirjoittamisesta mutta en sitä vapaa-ajallani muuten harrasta. Toivoin ajoittaisen kirjoittelun myös motivoivan minua itse pukujen teossa, kun tekstiä aikaan saadakseen on myös saatava jotain fyysistä tehtyä. Näin katastrofin ainekset olivat kasassa ja Huoparaukka oli jo mallailemassa Bloggerin eri teemavaihtoehtoja. Tämänhetkinen ulkonäköratkaisu on kuitenkin vain väliaikainen, kun totuttelen blogialustan käyttöön.



Muutama aikasempi luomukseni, että jotain esimakua saadaan.
Vasemmalta oikealle: Flame Princess (kuvaaja Riika), Aigis (kuvaaja Konsta Väänänen) 
ja Artemis (kuvaaja Montbretiia).


Vaikka kirjoitankin tätä blogia ensi sijassa itselleni ja sitten tutuilleni, saattaa lukijaksi eksyä myös joku, joka ei ennalta tunne minua laisinkaan. Siispä esittely lienee paikallaan! Lukemaasi blogia ylläpitää tuore täysikäinen cosplayharrastaja, joka yleensä nimellä Huopa tunnetaan. Olen harrastanut cosplayta kolme vuotta ja sen aikana tuottanut hieman reippaat kymmenen pukua. Tahdiltani en siis ole älyttömän kova, ja pukujenkasausvauhtiani rajoittaakin pääasiassa rahatilanne ja muu elämä. Cosplayn lisäksi tässä blogissa saattaa esiintyä jäämiä myös muista harrastuksistani (piirtäminen ja satunnaiset muut käsityöt), sillä harrastukset kulkevat usein käsi kädessä: ei olekaan tavatonta nähdä minua conissa taidekujalla.

Fiiliksiä Yukicon 2.0:n cosplaykisan backstagelta (kuvaaja: Matias Tukiainen).

Lienee soveliasta syventää myös hieman cosplaytaustaani! Olin tietänyt harrastuksen olemassaolosta jo pari vuotta ennen kuin itse aloin pukuilua harrastaa ja olin puuhasta kiinnostunut, mutta viimeisen töytäyksen sain vasta 2012 nettisarjakuva Homestuckista. Muutama ensimmäinen pukuni onkin kyseisestä teoksesta, ja vaikka välillä vähän punastelen nolona taustaani, olen silti kiitollinen että se on minut tänne johtanut. Olin täysi noviisi ompelussa, joten pysyin jonkin aikaa helpoissa ja turvallisissa kostyymeissä. Olenkin vasta lähiaikoina alkanut koettaa haastaa itseäni pukujen teossa, vaikka en siltikään mitään erityisen ihmeellistä pysty luomaan. Olen myös kerran päässyt käymään kisalavalla, ja siitä jäi päälle sellainen jano, että sinne on ennemmin tai myöhemmin palattavakin.

Tällä hetkellä cossisuunnitelmani näyttävät jotakuinkin tältä.


Odotan innolla, millainen kokemus blogin kirjoittamisesta tulee! Seuraava coni johon olen suuntaamassa on näillä näkymin huhtikuussa järjestettävä Popcult, josta lienee odotettavissa lisätietoa piakkoin!